Jalo on kotipoppoomme pomo. Hän ei turhista ärhentele eikä haasta riitaa. Hänen ei tarvitse, sillä hänhän on POMO. Laumansa muut jäsenet hän pistää mieluummin ojennukseen katseellaan kuin äänellään tai voimakeinoin. Mutta kuten ihan koko nimensäkin jo kertoo, tästä miehestä löytyy tarvittaessa myös tulisuutta. 

Jalo rakastaa harjaamista sillä sen jälkeen saa namia - jääkaapista! Samoin se tulee mielellään hoidettavaksi. Kipuaa itse pöydälle ja odottaa pää kallellaan tai kaula pitkällään että tulisi hoidetuksi. Ei muuten, mutta ne namit....

Jalon mielestä paras nukkumapaikka on ehdottomasi pöydällä. Sieltä näkee kauas eikä varpaat palele pakkasillakaan. Tämä aamu-uninen miekkonen rakastaa keittiönpöydän lisäksi pehmeää petiä.Niin, ja itsepäinenkin Jalo osaa olla, joskus ihan raivostuttavuuteen asti. Silloin hän muistuttaa lähinnä piloille hemmoteltua lapsukaista... mutta kaikki tyynni, Jalosta ei voi sanoa muuta kuin että hän on kerrassaan ihastuttava  persoonallisuus. Koiraherra vailla vertaa!

Patti on yhteisomistuksessa sisareni Marjutin kanssa ja asuu hänen luonaan Puuppolassa. 

Patti on ehdottomasti sitä mieltä, että muita katsomalla ja itse perässä kokeilemalla oppii parhaiten. Mutta ketä tahansa ei kyllä kannata matkia. Niinpä se useimmiten matkii pomoa, sillä pomo se haluaisi itsekin aina olla. Varsinkin kun ollaan isona laumana koolla. Vahinko vaan ettei pääkoppa ihan kestä "ison pomon" aseman mukanaan tuomia paineita ja siksi kukaan ei oikein ota herran pyrkimyksiä vakavasti... ja sekös vasta harmittaa! 

Mutta omassa, hieman pienemmässä, kotilaumassaan Patti sentään on pomo. Että saa se hallita ja johtaa laumaa ainakin kotikonnuillaan.

Patti on herkkä taiteilijasielu joka rakastaa esiintymistä. Minä - Patti - ensimmäinen, suurin ja kaunein! Tietysti, sehän nyt on selvää! Tämän esiintymisriemun huomaa kehässä sillä siellä Patti suorastaan lentää.

Pipari on syntynyt Karsltadissa, Ruotsissa, Gunin ja Oven luona ja on kuin ilmetty isänsä joka on nyt jo edesmennyt.

Luonteeltaan Pipari on kiltti ja ystävällinen ja melko rauhallinen. Erittäin ihmisrakas sopisi myös kuvaamaan Piparin luonnetta. Pipari toimii Leilan kanssa kaverikoirana Hämeenlinnassa.

Pipari rakastaa omaa ääntään ja käyttää sitä empimättä jos tarve vaatii tai muuten vain sattuu huvittamaan. Juttua piisaa asiasta kuin asiasta. Ja sylissä on kiva istua ja pusuja jaella. Pipari erikoisuuksiin kuuluu että se seistä nakottaa keittiössä vieressä (takajaloillaan siis) ja pitää hellästi tassujaan lähimmän istujan polvella. Siinä se sitten huilaa silmät lähes puoliummessa. 

Pipari on yhteisomistuksessa Leila Wikmanin Ja Marjut Löfqvistin kanssa. 

Juuso on pippuriherra lahden toiselta puolen. Muutama kymmenen kilometriä Tukholmasta länteen. Kasvattajana ovat Inger ja Anders.

Tämä ikipirteä partiolaispoika on aina valmis ulkoilemaan tai touhuamaan pihalla. Satoi tai paistoi. Ei haittaa. Kaikki käy kunhan saa ulkoilla. Juuso haaveilee salaa formulaurasta ja harjoittaa taitojaan kaahaamalla pihalla ympäriinsä tuhatta ja sataa - ja tietenkin äänitehosteet on mukana!

Juuso on mies jolla hormoonit hyrrää ja laulu raikaa. Se laulaa mielellään serenadeja silloin kun joku nartuistamme on juoksulla. Onneksi muuten asumme omakotitalossa...

Juuso osaa mielistelyn taidon. Se siis mielistelee Jaloa oikein urakalla, mutta osaa kyllä olla tarvittaessa hyvinkin omapäinen.
Juuso ei ole järin suuri mies, onpahan oikein hyvän kokoinen. Sillä on myös ihastuttavan karhea turkki, joka hylkii likaa. Onneksi, sillä se touhuaa mielellään puutarhassa.

Milla on todellinen tuhattaituri. Niin korkeaa aitaa ei olekaan ettei sen ylittämistä kannattaisi kokeilla, on hänen mottonsa. Millan takia piha-aidat piti nostaa reilulla 30 sentillä - se meni aiempien aitojen yli heittämällä kun niin halusi! Nyt se on toistaiseksi pysynyt pihassa. :-)

Lisäksi Milla on melkoinen näyttelijälahjakkuus. Yhtenä hetkenä hän on tulta ja tappuraa ja riehuu ja painii muiden kanssa matot rullalle ja seuraavassa hetkessä hän jo luo sinuun vastustamattoman herttaisen katseensa: "Anteeksi, en tarkoittanut. Se oli silkka vahinko. Sitä paitsi - se ei sattunut minulle..."

Milla on muuten sitä mieltä, että kaikki ruokakupit kuuluvat hänelle ja vahtii niitä sitten sen mukaan. Niiden ohi ei juosta kuutta kymppiä, eikä muuten juosta liian läheltäkään, sillä ruokaan tulee suhtautua oikeanlaisella arvokkuudella ja sitä ei pidä hukata turhiin suihin, joten arvoisat laumakumppanit: "Nämä kupit ovat minun kuppejani ja mitä niihin laitetaan sen saa syödä se jolle kupit kuuluvat." 

Niin ja Millalla on yksi dandien erityispiirre: hän osaa hymyillä todella leveästi niin että koko hammaskalusto näkyy.

Joka talossa täytyy olla yksi filosofi ja meillä se on Iiris. On sillä toinenkin lempinimi: "Totinen torvensoittaja". Se funtsailee asioita ja toisinaan voi melkein kuulla miten aivosolut raksuttavat. Tästä raksutuksesta on tuloksena mm. omatoimisesti opittu temppu "istu nätisti" silloin kun ruokaa on tarjolla. Iiris nyyköttää etutassut ilmassa ja selkä suorana kuin sopuli.  Niinkin voi siis käydä kun taloon tulee pikku filosofi, että temppuja ei tarvitse opettaa... koira keksii niitä itse!! 

Iiris on hyvin lempeä ja hellä luonteeltaan ja se heijastuu kaikessa mitä se tekee. Mutta hyvä niin. Lempeyttä ei maailmassa ole koskaan liikaa. Oikeastaan ainoa tilanne jossa Iiris tulistuu kunnolla ja jossa siitä löytyy yllättävän paljon ytyä on silloin, kun se puolustaa pentujaan. Silloin se ärjyy kuin aito leijonaemo!

Iiris rakastaa lätäköitä ja rypemistä. Onneksi emme asu ihan rannalla sillä silloin tämä neiti viettäisi luultavasti vedessä aika paljon aikaa.

Iris on yhteisomistuksessa Leila Wikmanin kanssa. 

Taika on tämän talon "nanny". Se leikittää pennut ja samalla vähän opettaa niille rajoja. Ja pentujen lisäksi se leikittää myös kaikki muutkin energiapakkaukset ja actionia kaipaavat. Se on opettanut koirillemme että sen sijaan että tylsistyttäisiin ja alettaisiin nahistella meidän kannattaa etsiä lelut ja vähän leikkiä.

Taika kaipaa elämäänsä säpinää. Pitää olla menoa ja meininkiä. Tosin mielellään vasta sitten kun ensin on herätty kunnolla....sillä Taika on isin tyttö kun puhutaan yöunien pituudesta. Se makaisi vaikka puoleen päivään kunhan pää on pehmeällä tyynyllä. Varsinkin talvisaikaan kun ulkona on kylmää tai märkää. 

Taika on aika täräkkä tyttö ja sille ei turhia ryppyillä. Se kyllä antaa takaisin jos joku sitä kiusaa...ja siksipä sitä harvemmin kiusataankaan. Tulinen Taika on tosin useimmiten hellyydenkipeä sylivauva joka jaksaa kuunella rapsutuksia tunnista toiseen...jos vaan joku jaksaa rapsuttaa.

Taika on yhteisomistuksessa Leila Wikmanin kanssa.

Ria on laumamme uusimpia jäseniä. Se tuli meille Tsekin tasavallasta syksyllä 2006. Ria on luonteeltaan melko rauhallinen ja herkkä. Se kaihta tilanteita joissa voisi syntyä kahakka tai edes suukopua. Ja sama pätee ihmisiin - se kaihtaa tilanteita joissa omistaja voisi suuttua ja korottaa ääntään. 

Vaikka Ria onkin rauhallinen se osaa toki pitää puolensa jos se sellaiseen tilanteeseen joutuu. Sellaisia tilanteita on kuitenkin ollut tosi harvoin.

Ria on hyvin hurmaava, kaikin puolin. Riannassa vain on sitä jotain. Kaikki vieraamme ovat tähän mennessä ihastuneet Riaan ikihyviksi. Tämä neiti osaa hurmata luonteeltaan ja olemuksellaan ja älyllään. 

Rianna on kohtalaisen kookas tyttö ja hyvin eri tyyppinen niin olemukseltaan kuin tavaltaan liikkua, kun sitä vertaa muihin dandiehimme. Toivomme että Ria voisi tulevaisuudessa tuoda joitain uusia geenejä linjoihimme.

Essin isä asuu Ruotsissa. Teimme sinne retken Essin emän kanssa ja tuloksena oli 5 pentua joista sitten Essi jäi kotiin. Essin sisar Sirkku asuu sisareni Marjutin luona.

Essi on temperamenttinen pikkuneiti. Vieraisiin koiriin se suhtautuu toisinaan aika lailla tulisesti, mutta pääsee pian ennakkoluuloistaan ohi. Ja kyllä Essi toki uskoo kieltojakin ja ottaa niistä myös opikseen.  Ihmisten kanssa neiti on sitten aivan vastakohta - se ei tunnu saavan sylittelystä kyllikseen koskaan! 

Essillä on energiaa yhtä paljon kun laumalla esikouluikäisiä. Eli toisin sanoen se on liikkeessä lähes koko ajan. Jos kukaan ei leiki sen kanssa niin sitten se vaeltaa tutustumassa ympäristöön tai etsimässä tekemistä. Leikkiin se on aina valmis. 

Mutkitteleva metsäpolku on Essistä täysin vastustamaton! Sen on ihan pakko testata miten lujaa se voi juosta ennen kuin mutkat menevät pitkiksi... ja Essi juoksee TODELLA lujaa!

Nekku on kasvattajansa Jukka Kuusiston omistama mutta asuu meillä sijoituksessa. 

Tämä neiti on oikea pikkuriiviö! Se pääsee pöydille vallan mainiosti yhdellä loikalla ja on niin utelias että mikään paikka ei jää siltä tutkimatta. Ja tämä koskee siis sisätiloja ja puutarhaa yhtä lailla. Nekulla on myös taito livistää aidan raosta pihan ulkopuolellekin! Niin ja sen pieni kuono mahtuu sellaisiinkin paikkoihin joihin dandeilta mahtuu vain kirsu! Jos Nekkua toruu niin se näyttää vain näsäviisaalta ja omahyväiseltä: "Minäkö olisin tehnyt jotain sellaista? Pois se minusta!" 

Energiaa Nekulla piisaa vaikka muille jakaa ja onneksi sillä on koirakavereita joiden kanssa se voi sitä purkaa. Nekun häntä on kerrassaan vastustamaton kavereiden mielestä ja sen seurauksena neidin hännästä puuttuu usein tukko tai pari. Mutta sehän ei haittaa muuta kuin koiranäyttelymenestystä....elämä on ihanaa...oli hännässä karvoja tarpeeksi tai ei ;-)

Ada on sijoituksessa Tuulan ja Eveliinan luona ja asuu Hyvinkäällä.

Hilppa on sijoituksessa